Matka kohti ensimmäistä kohdetta, Brnoa

Aikainen herätys, bussiin Kronenplatzille. Slovakityttö Jana matkusti kanssamme mutta vietti määränpäässä aikansa oman perheensä ja kavereidensa kanssa. Ja tyttö on aina myöhässä. Petr oli sopinut tapaamisajan 20min ennen bussinlähtöä, se oli tuli 15min myöhässä.. Meinasi mennä tiukille. Bussi tuli ihan täyteen, viimeisillä Zellerfeldin perällä olevilla pysäkeillä kuskin oli pakko huutaa ihmisille ettei mahdu enää lisää kyytiläisiä. Tästä syystä matka myös kesti 10-15min kauemmin kuin suunniteltu ja myöhästyimme ensimmäisestä junasta Goslarissa! Ja tietenkin kaikki jatkoyhteydet riippuivat siitä... Onneksi Deutsche Bahn suostui vaihtamaan Dresden-Praha lippumme junan myöhemään ja asiat järjestyivät. Tuo oli ainoa yhteys, jonne meillä oli lippu juuri tiettyyn junaan, joka lähtee juuri tiettyyn aikaan. Matka-aikaa tuli reilusti lisää koska jouduimme odottelemaan Goslarissa seuraavaa junaa puolitoista tuntia. Matka-aseman Irish Pub pelasti, menimme sinne syömään toisen aamiaisen ja nauttimaan aamutuopilliset Guinessia ja yhtäkkiä kaikki tuntui valoisammalta!

Juna Goslarista jonnekin, josta toinen juna Leipzigiin, mistä juna Dresdeniin, mistä juna Prahaan, mistä juna Brnoon.. Pitkä päivä junailua. Saksan ja Tsekin rajalla oli hienoja vuoria joen ja junaradan varressa. Vihdoin illasta pääsimme Brnoon, missä meitä oli joukko paikallisia vastassa: Petrin tyttöystävä Jana, kaveri Filip sekä matka-Janan kavereita, jotka veivät kaikki omiin majapaikkoihinsa.

Brnossa kävimme ensin tarkastamassa paikallisen tuomiokirkon. Satuimme paikalle juuri joidenkin häiden aikaan, hääohjelmaan kuului sitoa viesti hääparille ilmapalloon ja lähettää sitten joukko palloja taivaalle. Tuomiokirkon torni oli korkea ja näkymät oikein oivat.

Matka alas, eteenpäin ja taas ylös kohti linnaa! Ja hups, itse linnasta ei tainnut tullakaan yhtään kuvaa. :( Se sijaitsee kukkulan huipulla, jonne kiipeäminen sai kaikki muistelemaan Wernigerodea. Kaunis ympäröivä puutarha kuten asiaan kuuluu ja taas kerran hyvät näkymät kaupunkiin.

Iltapäivällä menimme tutustumaan torin alla kulkeviin katakombeihin. Ennen tuhatlukua rakennettu luolasto, jossa oli varastoja, alkemistien laboratorioita, taverna ja ties mitä muuta toimintaa vuosien varrella.

Etsimme urheilupubin, missä katsoimme Suomi-Ruotsi semifinaaliottelun päivällisen ohessa. Tappio oli hiukan kirvelevä.. Päädyimme myöhemmin toisena päivänä syömään samaiseen pubiin, koska ruoka oli hyvää ja tiesimme että siellä olisi varmasti englanninkieliset menuut. Tuo oli toiseksi viimeinen päivä, kaikki olivat väsyneitä ja Petr luovutti ajoissa, jolloin menetimme oppaamme ja kieliongelmat nousivat hieman pintaan. Ajoitimme hyvin, ehdimme katsomaan Suomi-USA ottelun kolmannen erän! Vaikka tappio tuli taas, oli ihan mielenkiintoista päästä seuraamaan näin paljon kiekkoa pubissa, uutta viihdettä varmaan meille kaikille.

Eräs toinen päivä, nuo päivät mokomat alkavat sulautua yhteen, en enää tiedä mikä oli minäkin päivänä, paitsi tietysti kuvien päivämäärien perusteella, tuolloin teimme ekskursion hieman Brnon ulkopuolelle tippukiviluolille. Maan alla oli kylmä ja ulkona auringossa hirveän kuuma! Luolia ympäröivä metsä oli jo kokemus itsessään.

Tämä taisi olla se päivä, jolloin kaikki olivat jo neljän aikaan ihan poikki ja kaikki menivät aikaisin nukkumaan. Lepo tuli tarpeeseen, sillä seuraavana päivänä oli lähtö Bratislavaan kohti uusia vaelluksia ja seikkailuja. Lopuksi vielä muutama kuva Brnon keskustasta.