keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

Laura tuli taloon

Jee laura tuli Clausthaliin. Sen polvi oli kipeytynyt rankasta Euroopan matkailusta ja ollaan otettu aika monta päivää vaan rennosti kotona. Kaikenlaista dorkailua..


Heti tokana päivänä käytiin Hannoverissa tyhjentämässä Primarkt vaatteista. Sen jälkeen ollaan käyty myös Goslarissa..




...kiikkumassa..

...Braunschweigissa..








...ja tänään käytiin katsomassa lehmiä. Täällä on ollut tosi lämmin ilma, +25 asteen tuntumassa ja aurinko paistaa melkein koko ajan. Kaikilla alkaa olla univelkaa kun nukkuminen on vaikeaa :( Pian satanee ja viilentyy viimein hieman.


Mulla ja Antilla on enää yksi tentti jäljellä, sitten on kaikki opiskelujutut täällä pulkassa! Sitten paperitöiden ja pakkaamisen kimppuun :) Perjantaina mennään taas Hannoveriin ennen kuin Lauran lento lähtee illalla. Siihen asti, varmaan vaan dorkaillaan lisää ja siedetään hellettä.


perjantai 12. heinäkuuta 2013

Pakkaamaan

Löysin vihdoin tarpeeksi ison pahvilaatikon, jolla postittaa iso kasa tavaraa takaisin Suomeen! Rinkka keveni hetkessä!


torstai 11. heinäkuuta 2013

Brocken!

Onnistuttiin sekä kuulemaan ajoissa sekä mahtumaan bussiin viime viikon lauantaina eli käytiin Brockenin huipulla. Brocken on paikallisen vuoriston korkein kohta. Brockenin sijainti kartalla. Ylös vie leveä, hyvin hoidettu tie ja ainakin tuona aurinkoisena päivänä liikenne oli kovin vilkasta. Nähtiin se kuuluisa höyryjuna, otettiin nokoset ja poltettiin naamat!



 





Viime viikolla syötiin myös korealaista ruokaa Kimin luona.


Tällä viikolla on ollut aika uneliasta. Laura tulee tänne maanantaina ja tentit on ensi viikon alussa sekä sitä seuraavan viikon lopulla, joten tällä viikolla on ainakin kovasti tavoitteena lukea ahkerasti tentteihin.

lauantai 29. kesäkuuta 2013

Kotiin 7.8.

Saatiin tällä viikolla varmistettua viimeisten tenttien ajankohdat. Kaikki tentit on ohi heinäkuun loppuun mennessä. Sitten viimeisiin reissuihin ja lähtöjärjestelyihin reilu viikko ja sitten, viimein, 7.8. lennetään takaisin Suomeen. Tällä viikolla saatiin varmistettua myös asunto hervannasta. Tää viimeinen kuukausi varmasti vaan hujahtaa! Aika alkaa lukea tentteihin, veikkaan.. Jotenkin epätodellisen hienoa palata kotiin pian. Lähetin myös pitkän sähköpostin opiskelusuunnitelmistani opintoneuvojalle, joka oli jäänyt juuri juhannuksen kynnyksellä lomalle ja palaa vasta heinäkuun lopulla.. En ole ihan varma mitä opintojen suhteen käy syksyllä, paras skenaario on, että saan kaiken jouluun mennessä tehtyä. Mutta viimeiset pakolliset kurssit järjestetään osa syksyllä ja osa keväällä.. Jos en saa niitä järkättyä jotenkin fiksusti niin voipi olla että työnhaku alkaa jo heti kun palaa Suomeen! Jos yliopistolla on 2-3 pakollista kurssia syksyllä ja saman verran keväällä, vapaa-aikaa jää hirveesti..

Laurakin on tulossa käymään ensi kuun puolessa välissä! :)

Lisäys: Jos Bremenissä ei tule viivästyksiä, lento on perillä Pirkkalassa aikataulun mukaan 9:35.

perjantai 21. kesäkuuta 2013

Huh hellettä

Täällä on nyt viikon ollut todella lämmin. Kesä ja lämmin on mukavaa vaihtelua jatkuvaan sateeseen mutta kyllä se vähän viileämpi ilmanala on miellyttävämpi.. Paitsi jos olisi mökillä! Mitään muuta ei tunnu ihmisiä lukuunottamatta olevan ikävä Suomesta paitsi rantasaunaa. Ei juhannustakaan voi juhlia ilman sitä!

Eilen iski hurja ukkoskuuro, hetken aikaa tuli tosi isoja rakeitakin. Löysin muutaman joiden halkaisija oli 3cm.. Ei ihme, että ikkunoista kuulu niin ikävä ääni.



Haettiin tänään ekat matkamuistot, yliopiston hupparit. Alle kaksi kuukautta enää täällä, loppuaika viuhahtanee hetkessä ja tulee kiire pakata ja lentää kotiin.


Lopulta Praha

Kun olimme Prahassa, siellä alkoi satamaan kuuroittain. Ilmeisesti sateet eivät loppuneet viikkoon sen jälkeen ja alle viikko sen jälkeen, kun olimme lähteneet, Praha ja suurinpiirtein meidän koko paluureittimme Saksan puolella alkoi tulvimaan. Jos ajoitus olisi ollut hieman pielessä oltaisiin saatu kunnon seikkailu paluumatkasta.

Majoituimme Prahassa jonkinlaiseen Pension-hostelliin, joka oli hieman haastava löytää ja sinne talsiminen rinkan kanssa hieman rankkaa. Perillä odotti kuitenkin todella ystävällinen vanha herra, höpötteli kanssamme kaikenlaista odotellessa. Kaikki perille pääsyn rankkuus pyyhkiytyi pois olutta juodessa ja jutellessa.

Ensimmäinen kohteemme oli Prahan linna sekä Petrin näköalatorni. Linnalta on tornille ainakin meille käveltävä matka ja tie vie mukavan metsätilkun halki kukkulan huipulle. Ylhäällä on myös observatorio, jossa olisi ainakin kirkkaammalla ilmalla mielenkiintoinen kierros. Tuona päivänä oli kuitenkin pilvistä ja ohitimme sen.





Prahan osuudesta tuli melko taidematka loppujen lopuksi. Löysimme nykytaiteen museon matkalla Petrin tornilta Charlesin sillalle. Se oli siihen aikaan jo suljettu, mutta sen pihassa oli kaikkea jännää.



Wienissä olin tutkinut ja testaillut erilaisia kameran asetuksia, minkä seurauksena päälle oli jäänyt kaikkein pienin resoluutio! Kaikki loppureissun kuvani ovatkin todella pieniä ja suttuisia sen takia. Harmittaa, varsinkin kun kävimme Mucha-museossakin ja mistään ei saanut kunnon otosta vaikka kuvaaminen olikin sallittua. En ollut nähnyt ennen edes kuvia Muchan kuvituksesta slaavilaisten johonkin kansalliskertomukseen, mutta ne kuvat ovat valtavan kokoisia ja todella vaikuttavia! Myös muu osa taidemuseosta oli hieno nähdä. Paljon kaikenlaita hienoa mutta myös paljon varsinkin vanhempien taidesuuntausten edustajien teoksia, jotka eivät olleet aina niin vaikuttavia.. Hienoa oli kuitenkin että melkein jokaisesta tyylilajista ja aikakaudelta löytyi sekä todella hyviä että todella huonoja. Ne todella huonot saivat kyllä harkitsemaan pitäisikö laittaa omiakin teoksia myyntiin ja odotella lottovoittoa.







 Viimeisenä iltana kävimme katsomassa majoituspaikkamma naapurissa olevassa urheilupubissa jalkapallon mestariliigan finaalipelin. Nyt osaan seurata jalkapalloa! En ollut perehtynyt sääntöihin koulujalkapalloa syvemmin ja mm. erien pituus ja vaihtopelaajien määrä tuli aika yllätyksenä.


Praha oli hiukan turistirysä, samoin Wien, mutta syystäkin, siellä on paljon nähtävää. Hiukan ylihehkutettua ehkä, tai sitten aloin jo turtumaan kaikkiin hienoihin rakennuksiin! Brno ja Bratislava tuntuivat paljon miellyttävämmiltä paikoilta matkustaa, mutta niissä vietimmekin eniten aikaa. Kokonaisuudessaan hieno, onnisunut ja rankka reissu. Ensi kerralla kaupunkiloman pituuden voisi kyllä rajata alle 9 päivään, jalat alkoivat jo väsyä pahasti loppuvaiheessa!

Bratislava ja Wien

Matkamuistelut jäivät kesken.. Josko tässä olisi viimeinen nopea briiffaus Tsekin matkasta.

Brnosta jatkoimme Bratislavaan ilman Petriä, joka lähti Brnon pohjoispuolelle perheensä luokse. Bratislavassa meitä vastassa olivat Rado, Danka, Andy sekä Veronica ja Miska. Oli hieno nähdä kaikkia pitkästä aikaa! Kävelimme keskustan halki ja syömään ravintolan ulkopöydille. Slovakiassa syötiin paljon hyvää paikallista erikoisruokaa. En millään muista sen nimeä, mutta suurimman osan pointti oli jauhosta tehdyt pallerot, jotka muistuttavat vähän pastaa. Lisäksi vaihtelevasti lihaa ja aina hyvää soossia.





Slovakitytöillä oli tenttikiireitä, joten lähdimme jo seuraavana päivänä tutustumaan Wieniin. Sinne on Bratislavasta vain vajaa kahden tunnin junamatka. Todella keisarillinen kaupunki, ja jättiläisten kaupunki koska kaikki on niin suurta, siellä tuli ihan hienojen rakennusten ähky.












Päivän lopuksi alkoi satamaan, mikä oli meille merkki lähteä takaisin Bratislavaan. Majoituspaikkama oli ihan Bratislavan linnan lähellä, joten joka aamu ja joka ilta kävelimme sen ohitse, todella mukavaa aluetta. Sen alapuolella on pieni katu, jolla on joukko viihtyisän oloisia pubeja. Danka ja kumppanit kuulemma käyvät niissä usein. Meilläkin oli tarkoitus käydä jossain niistä, mutta loppupeleissä aikaa ei ollut tarpeeksi ja se unohtui..

Kolmantena Bratislava-päivänä Miska ja Rado veivät meidät pienelle veneajelulle sekä katsomaan toisen linnan raunioita. Napoleon miehineen oli ilmeisesti vahingossa, virallisen ilmoituksen mukaan tarkoituksella, räjäyttänyt molemmat. Eivät vissiin osanneet toimia ruudin kanssa turvallisesti.





Illalla syötiin Veronican synttärikakkua Miskan luona ja loppuillan vietimme Dankalla. Paikalla oli myös pari egyptiläist Clausthalista. Toinen slovakialainen herkku on langoshen. Melko tavallisen oloista leipätaikinaa letun muotoiseksi pannulla paistettuna ja sen päälle hapankermaa ja reilusti valkosipulia. Superherkkua! Jotkut laittoivat myös juustoa ja ketsuppia, itse en innostunut erityisesti ketsupista lainkaan.. Hieno kantoaine valkosipulille. Jos jotain opin slovakeilta niin arvostamaan valkosipulia. Ja Kofolaa. Se on kuin kolaa, mutta maustettu yrteillä, suosittelen.




Seuraavana päivänä kävimme kävelyllä pitkin kaupunkia ja syömässä lisää valkosipulia, tällä kertaa keiton muodossa! Se ravintola jossa kävimme on todella turistiystävällinen, hyvä tunnelma ja herkullinen ruokalista, mistä löytyy kaikenlaisia paikallisia erikoisuuksia, kaikki esitetty kolmella eri kielillä, slovaki, englanti ja saksa.






Luvassa oli viimeinen ilta, joten lähdimme joukolla syömään vielä hyvään ravintolaan hieman Bratislavan ulkopuolelle. Taas, herkkuruokaa ja ainakin tulee täyteen! Oli kova haaste koko seurueelle syödä pöytä tyhjäksi. Kävimme illalla vielä katsomassa linnaa ja maisemaa joen toiselta puolen ennen nukkumaanmenoa. Aamulla matka jatkuisi Prahaan.